Lisää katsekontaktia eli tekoälyn hyödyntäminen potilaskirjausten tekemisessä

Kuvassa lääkäri katsoo tietokoneen sijaan potilasta silmiin, koska hänellä on aikaa ottaa katsekontakti ja keskittyä potilaaseen kun taustalla generatiivinen tekoäly huolehtii potilaskirjausten luonnostelusta. Kuva luotu tekoälyllä, työkaluna ChatGPT4o, promptaajana Eeva Kiuru

Potilaskirjausten tekeminen on yksi lääkärin työn kuormittavimpia tietotyötehtäviä. Monelle potilaalle kirjaaminen näyttäytyy lääkärin vähäisenä katsekontaktina, kun katse on potilaan sijaan tiukasti tietokoneen näytöllä.

Kirjaamisen helpottaminen onkin monen lääkärin toivelistalla ensimmäisenä, kun mietitään generatiivisen tekoälyn sote-alan sovelluskohteita..

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) Muutoksen tekijät -podcastin jaksossa Tekoäly lääkärin apuna keskustellaan miten LUVN on tarttunut aiheeseen ja lähtenyt kokeilemaan generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä kirjaamisessa lääkärin apuna.

Keskustelun asiantuntijoina ovat TKI-johtaja Johan Sanmark ja terveyskeskuslääkäri Ville Rauma.

Tässä muutamia nostoja keskustelutsta:

  • Lääkärin työssä generatiivisen tekoälyn potentiaalisina sovelluskohteina nähdään kirjaukset, reseptien uusimiset ja potilasohjaus.

  • Tavoiteltuja hyötyjä ovat työajan säästymisen lisäksi fokuksen siirtyminen kirjaamisesta potilaan kohtaamiseen, kirjausten kattavuuden ja puolueettomuuden paraneminen, sekä lääkärin ja potilaan välisen katsekontaktin lisääntyminen.

  • Meneillään pilotti, taustalla huolelliset tietosuoja- ja tietoturvaselvitykset sekä soveltuvuusselvitys.

  • Pilotissa prosessi menee näin: Tekoälyohjelma kuulee lääkärin ja potilaan välisen keskustelun ja muuntaa sen tekstiksi ja tiivistää olennaisilta osilta kirjausluonnokseksi, jonka lääkäri hyväksyy, tarvittaessa korjaa tai täydentää ja laittaa potilastietojärjestelmään kirjauksena.

  • Muuta keskustelua ei tallenneta minnekkään, ainoastaan lääkärin hyväksymä kirjaus.

  • Sekä potilaat että lääkärit ovat olleet myötämielisiä kokeilusta ja ymmärtäneet tarpeen.

  • Kirjauksien poisjäännin kautta säästöpotentiaali huomattava (1-2h/päivä/hlö)

  • Suurimpina huolina hallusinaatiot. Kannattaa muistaa, että generatiivinen tekoäly ei tiedä vaan se laskee todennäköisyyksiä luodessaan tekstiä. Siksi on tärkeää, että sote-ammattilainen on aina ohjaksissa ja käy läpi tuotoksen, tekee korjaukset ja vie itse tekstit potilastietojärjestelmään.

  • LUVN vahvistanut oman tekoälyohjelman, jossa keskeisenä tavoitteena sote-ammattilaisen kirjaamisen työtaakan keventäminen. Tavoitteena vapauttaa sote-ammattilaiset kirjallisesta työstä. Myös sosiaalihuollon sovellusmahdollisuudet ja lainsäädännön taipuminen on selvitteillä.

  • Tekoälyn hyödyntäminen on pitkä matka. Nyt otetaan ensimmäisiä askelia.

Suosittelen kuuntelemaan koko keskustelun, jos tekoälyn hyödyntäminen sote-alalla kiinnostaa.

Tekoälyn hyödyntämistä oppii parhaiten yhdessä muiden kanssa. Jos teema kiinnostaa, muistathan myös nämä resurssit ja verkostot:

Jos tarvitset sote- ja teknologia-alojen rajapinnassa toimivaa innostavaa ja käytännönläheistä sanoittajaa tälle kaikkien meidän elämää mullistavalle teknologiamurrokselle, olen käytettävissä kouluttajana.

Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä ja katsotaan tarpeenne yhdessä!

#tekoäly

#ai

#terveydeninnovaattorit

#sote

#muutos

elinikäinen oppiminen, kokeileva kehittäminen, tekoälyEeva KiuruGeneratiivinen tekoäly, Tekoäly, kirjaaminen, tekoälyn hyödyt, sote