Generatiivinen tekoäly laittaa sote-alan toimintakulttuurin happotestiin

Tekoälyn aiheuttama murros muuttaa ammatillista identiteettiä ja tuleva muutos mietityttää monia sote-ammattilaisia. Kuva luotu tekoälytyökaluilla Midjourney ja Canva.

Sote-ala on keskellä valtavaa murrosta, ja yksi keskeisimmistä muutoksen ajureista on generatiivinen tekoäly. Tämä teknologia, joka saapui jokaisen internetin käyttäjän ulottuville lähes kaksi vuotta sitten, on jo lyhyessä ajassa herättänyt valtavaa innostusta sen tarjoamista uusista mahdollisuuksista. Sen myötä myös sote-alan toimintatavat ja -kulttuuri ovat uudistumassa merkittävästi.

Generatiivinen tekoäly mahdollistaa tehtävien suorittamisen sekunneissa, kun aiemmin niihin saatettiin käyttää tunteja, viikkoja tai jopa vuosia.

Generatiivisen tekoälyn ymmärtäminen edellyttää sen omakohtaista kokeilemista. Kokeileminen kannattaa aloittaa yksinkertaisista ja turvallisista esimerkeistä, vaikkapa työpajoista, joiden vetäjät voivat ottaa kuvan fläppitaululle kirjoitetuista ideoista ja pyytää tekoälyä tuottamaan nopeasti puhtaaksikirjoitetut muistiinpanot sekä alustavan toimintasuunnitelman.

Tekoälyn avoimet ratkaisut helpottavat jo nyt asiantuntijatehtäviä, joissa ei käsitellä arkaluonteisia tietoja, mutta käyttömahdollisuuksia löytyy jo yhä vaativimmistakin prosesseista.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (LUVN) on parhaillaan käynnissä kokeilu, jossa kymmenen lääkäriä hyödyntää generatiivista tekoälyä potilaskäyntien kirjaamiseen. Tämä sovelluskohde on huomattavasti edistyneempi ja vaatii muun muassa DPIA-arvioinnin (Data Protection Impact Assessment) eli tietosuojan vaikutustenarvioinnin. DPIA:n tarkoituksena on tunnistaa ja hallita henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä. LUVN:in kokeilujen tulokset ovat lupaavia: lääkärit saavat merkittävästi enemmän aikaa potilastyöhön ja vastaanoton aikana katsekontakti potilaaseen paranee.

Vaikka generatiivinen tekoäly tuo mukanaan innostavia mahdollisuuksia, teknologia on kuitenkin vain yksi osa suurempaa muutosta. Todellinen haaste on sote-alan toimintakulttuurissa ja siinä, kuinka organisaatiot ja niiden työntekijät omaksuvat uudet toimintatavat. John P. Kotterin muutosjohtamisen periaatteiden mukaisesti teknologiset uudistukset onnistuvat vain, jos ihmiset sopeutuvat ja mukautuvat uusiin toimintamalleihin.

Generatiivisen tekoälyn käyttöönotto sote-alalla onkin ennen kaikkea happotesti organisaatioiden toimintakulttuurille ja johtajuudelle. Edessä on väistämätön työtehtävien uudelleenmuotoilu, jossa monien ammatillinen identiteetti saattaa muuttua. Toistuvat, rutiininomaiset tehtävät, jotka voidaan hoitaa tehokkaammin tekoälyn avulla, tulevat siirtymään tekoälylle. Tämä vaatii jokaisen työtehtävän pilkkomista osiin, jotta voidaan tunnistaa, mitkä tehtävät voidaan automatisoida ja mitkä säilyvät ihmisen tehtävänä. Prosessin myötä syntyy myös uusia työtehtäviä.

Teknologian tuomat muutokset haastavat johtajat ja tiimit omaksumaan kokeilevan, rohkean asenteen sekä sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Kemiaan liittyvä happotesti erottaa kullan perusmetalleista – sote-alalla generatiivinen tekoäly koettelee organisaatioiden kykyä olla ketteriä, innovatiivisia ja tarjota psykologisesti turvallinen ympäristö.

Tekoäly ei siis ole pelkästään teknologinen innovaatio, vaan se edustaa laajempaa kulttuurista ja toiminnallista muutosta, jossa ihmisten ja teknologian välinen yhteistyö määrittää tulevaisuuden sote-alan menestyksen.

********

Kokeilin tehdä HeyGen-työkalulla videon tästä blogikirjoituksesta. Voit katsoa videon täältä:

https://app.heygen.com/share/83aa7a2366d84bba9ca386cffb266961

Jos tarvitset sote- ja teknologia-alojen rajapinnassa toimivaa innostavaa ja käytännönläheistä asiantuntijaa tai kouluttajaa, ota yhteyttä niin katsotaan voinko olla avuksi.

Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä!!

#verkostot

#tekoäly

#ai

#terveydeninnovaattorit

#sote

#muutos