Innovatiiviset seniorikodit hakevat teknologiasta rohkeasti hyötyä vanhustyöhön

Mitä ihmettä. Viikon sisään peräti neljä hyvinvointiteknologian soveltamisesta ja käytännön hyödyistä kertovaa tapahtumaa!

Uskaltavaa. Kokeilevaa. Hyödyllistä. Innostavaa yhdessä tekemistä.

Sattumaako? Tuskinpa vaan. Hyvinvointiteknologiaan liittyvä keskustelu on nimittäin tänä syksynä lupaavasti siirtymässä innostuneen edelläkävijäjoukon pienestä kuplasta luontevaksi osaksi kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon perustekemistä ja monien hyvinvointiin liittyvien haasteiden ratkaisua.

Tässä blogikirjoituksissa ajatuksia siitä, kuinka hyvinvointiteknologian luonteva hyödyntäminen ikääntyvien palveluissa etenee.

Kustaankartanon seniorikeskus ja Foibekartano hyödyntävät systemaattisesti teknologian tarjoamia mahdollisuuksia

Finnish Service Alliancen webinaari Service First - Luovatko teknologiat hyvää elämää ikääntyvien palveluissa? kokosi Työterveyslaitoksen johtavan tutkijan, dosentti Eveliina Saaren johdolla yhteen joukon ennakkoluulottomasti ja luontevasti hyvinvointiteknologiaa käyttäviä ikääntyneiden palveluiden ammattilaisia. Innostavina case-esimerkkeinä webinaarissa esittäytyivät Kustaankartano ja Foibekartano.

Kustaankartanon seniorikeskuksen palvelupäällikkö Sirpa Impinen ja toimintaterapeutti Anne Nuutinen kertoivat innostavia esimerkkejä keskuksen elämästä. Teknologiakokeilut ovat heille jo osa jokapäiväistä arkea.

Kustaankartanossa digiratkaisujen hyödyntämisessä on lähdetty liikkeelle ihmiskeskeisesti. Kohtaaminen, osallisuus ja asiakaslähtöisyys ovat asiakastyön ydinarvoja, ja ne ohjaavat kaikkea toimintaa. Teknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet ja uudet ratkaisut osaltaan vahvistavat näitä tärkeitä toimintaa ohjaavia arvoja.

Kustaankartanossa teknologia ei siis ole itseisarvo. Sillä ei ole tarkoitus korvata ihmiskontakteja, eikä asiakkaan inhimillistä kohtaamista vaan vahvistaa niitä. Teknologian tarkoituksena on tukea seniorikeskuksen asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä, mahdollistaa asioita sekä tarjota elämyksiä.

Teknologia mahdollistaa kohtaamisia, jotka eivät mm. etäisyyksien takia mitenkään muuten onnistuisi. Kustaankartanon esimerkin valossa voi hyvällä omatunnolla sanoa, että teknologia jopa lisää inhimillisiä kohtaamisia.

Kustaankartanolaisten asenne ja suhtautuminen teknologian kokeilemiseen on kuin suoraan ketterän kehittämisen oppikirjasta.

Kustaankartanon Seniorikeskuksen Sirpa Impinen kertoi, kuinka tärkeää on, että teknologian hyödyntämiseen liittyvät asiat eivät ole satunnaisia kuriositeettejä vaan toiminta on jatkuvaa ja se on ammattimaisesti organisoitu digityöryhmälle. Teknologiaa on tuotu osaksi ikäihmisten ja työntekijöiden arkea ja sen kokeileminen on jo tuttua - seniorit käyttävät tottuneesti mm. Yeti-tablettia ja Sävelsirkkua. Älylattia puolestaan ilmoittaa kaatumisista.

Kustaankartanolaisten asenne ja suhtautuminen teknologian kokeilemiseen on kuin suoraan ketterän kehittämisen oppikirjasta. Uusia juttuja tutkitaan uteliaasti yhdessä. Tehdään pieni kokeilu ja katsotaan miten käy. Johdon ja kanssatyöntekijöiden kannustus on tärkeää ja sitä tarvitaan uuden oppimisessa paljon – sekä asukkaiden että henkilökunnan kohdalla.

Foibekartanossa virtuaalinen toiminta on luonteva osa vanhusten elämää

Toinen edelläkävijäesimerkki oli Foibekartano. Toimitusjohtaja Ulla Broms ja kehitysjohtaja Tiina Suvanen kertoivat innostavasti omista teknologian hyödyntämisen kokemuksista.

Foibekartanossa ”vuorovaikutus on kaikki” ja siksi hyvinvointiteknologian sijaan puhutaan tervehdysteknologiasta. Hoitoalalla toimivat sote-ammattilaiset ovat Foibekartanossa hyvän elämän valmentajia ja toimivat elämysalalla. Hyvän elämän digimestari puolestaan huolehtii, että kaikilla on mahdollisuus oppia toimimaan teknologian kanssa.

Tämä lämminhenkinen hotspot, vaikuttaa modernilta multimediastudiolta, joka nyt sattuu sijaitsemaan vanhusten arjen keskellä, ja josta voidaan luontevasti striimata jumppaa tai takkailtaa, pitää etäkokouksia ja kommunikoida läheisten kanssa.

Digitaalisen toiminnan polttopisteenä Foibekartanossa on opiskelijoiden kanssa yhteistyössä rakennettu Digikorneri. Tämä lämminhenkinen hotspot, vaikuttaa modernilta multimediastudiolta, joka nyt sattuu sijaitsemaan vanhusten arjen keskellä, ja josta voidaan luontevasti striimata jumppaa tai takkailtaa, pitää etäkokouksia ja kommunikoida läheisten kanssa. Hyvän elämän akatemian kautta tehdään yleishyödyllistä koulutustoimintaa ajankohtaisista aiheista. Foibekartanossa virtuaalinen eli etätoimintaulottuvuus on tullut luontevaksi osaksi vanhusten elämää.

Foibekartano ja Kustaankartano ovat loistavia esimerkkejä teknologiaa hyödyntävästä ja hyvään työntekijä- ja asiakaskokemukseen tähtäävästä sote-työyhteisöstä. Teknologia muuttaa hoitajan työtä ja avaa ikäihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia hyvään elämään.

Antoisan tapahtuman lopuksi Työterveyslaitoksen tutkija Vilja Rydman kertoi mielenkiintoisesta tutkimuksestaan, jossa hän selvittää sosiaalisen median käytön merkitystä ikääntyvien palveluissa.

”Ilman twitteriä ei olisi menty ulos!”

Sosiaalinen media ja siihen liittyvä sisällöntuotanto kaikkine tekemisineen vaikuttaisi synnyttävän positiivista painetta avoimuuteen eli kuvan ja tekstin tuottamiseen hoivakodin arkisesta elämästä ja tapahtumista. Tietoisuus some-viestinnästä näyttäisi sysäävän liikkeelle monenlaisia positiivisia kehityskulkuja.

Esimerkiksi Twitter-viestintä koettiin Rydmanin esimerkissä eteenpäin sysäävänä, aktivoivana juttuna. ”Ilman twitteriä ei olisi menty ulos!” Vaikka itse Twitter-postaus olisi yhdentekevä, sen tekeminen ohjasi mielenkiintoisilla eri tavoilla olemaan aktiivinen.

Vanhojen ja ryppyisten kasvojen ja käsien näyttäminen some-postauksessa laajentaa vaivihkaa käsitystämme siitä kuka saa olla esillä ja kertoa elämästään ja miltä ikäihmiset näyttävät – monella kun sellaisia ei enää asu lähipiirissä.

Jään uteliaana odottamaan tutkija Vilja Rydmanin työn etenemistä. Ainakin tämän mainion esityksen perustaalla on lupa odottaa mielenkiintoisia tuloksia. Sosiaalinen media vaikuttaisi parhaimmillaan luovan uusia ulottuvuuksia ja sisältöä ikäihmisille sekä laajentavan heidän elinpiiriä ja ehkä jopa lisäävän itsensä arvostamista.

Olisi mielenkiintoista tutkia myös, kuinka vaikuttavaa olisi, jos ikäihmisten elämään tuotaisiin lääkehoitojen rinnalle innostavia sisältöjä sosiaalisine ulottuvuuksineen.

Someen liittyvien työtehtävien negatiivisena puolena tutkija Rydman toi esille mm. hoitohenkilöstön kiireen ja jaksamisen perustehtävien suorittamisessa. Pesemisessä ja ruokailussa auttamiselta ja lääkkeiden antamiselta ei helposti jää aikaa muulle tekemiselle, kuten esimerkiksi some-viestinnälle, vaikka se olisi kuinka innostavaa.

Lähteet: Service Design Alliancen webinaarin esitykset.